Sä et oo koskaan ollu läsnä, miksi olisit nytkään Mä en tiedä mitä mä teen tääl, Oon lamaantunu enkä tee mitään Monta kertaa oon sulle viime aikoina puhunu Sä et taida välittää mistään Yritin sua koskettaa, kai ihan turhaan Eihän sua oo, eiköstä vaan? Yksin asunnossani puhelen, luulen puhuvani sulle Must on tullu riippuvainen, enkä pärjää muute Haluisin olla normaali, niin ku muut Nauttia elämästä, eihän tästä muuten mitään tuu Haluan olla iloinen että olen hengissä, ja elossa Tulessa makaaminen ei mitään helpota Anna minä yritän uudelleen, löytää sen halun elää Mä en jaksa enää valittaa enkä mee pakoon enää Pusken nää päivät heittämällä Mitään ei tarvii tehdä, kaikki helpottuu hengittämällä Ai että, kuinka ihanaa, tunnen hyvää oloa jossain Millä mä tän tunteen pysäytän ja loppuelämäni elän
Millä minä saan tämän pakkomielteen pois Millä mä elämän, normalisoin Pitäis jatkaa elämää, olla ja nauttia vaan Mä makaan ja mietin, mitä mä teen tääl Evoluution huipentuma, pohdin elämää Kuka meidät loi tänne, oliko pakko tehdä tää Luovun leluista ja menetän kaiken kiinnostukseni En haluu tehdä mitään, oon syvis vesis enkä pääse ylös täält Miksi meidät luotiin, ei miksikään Tää on ainoa mahdollisuus elämään Mitä Mä tällä ajalla saan aikaan Ehkä ainoan eksistentiaalin runon Ole hyvä Ehkä tää tuo iloa Sun elämään Onkohan meillä oikeasti Jumalaa En mä sitä oikeasti tiedä Itsekään Yritän kovasti jutella hälle Ei se vastaa Onko oikeesti totta että me ollaan yksin jouduttu tän taivaan alle
Joulu tulee lupaan olla luonasi Et jää yksin jouluvaloinesi kuusen tuoksua, tuttua lumeen voisin painautua onpa hassua, kuinka kuljetat mua Yön pimeydessä katsot valoja ikkunasta, kuinka kaunista hengitys katoaa savuna ilmaan ja pakkanen kiristää, talvi on sellaista Kömmit lämpimään, pistelevään villaan onpa tämä kivaa, ei tarvii tehdä enää mitään Kuusi koristaa iltaa pimeydessä istut, ihailet hiljaa Onko meillä glögiä? ponnahdat ilmaan Hyvä mieli ei laannu millään
Kommentit
Lähetä kommentti