Alkusanat

 

Seison laaksossa, yksin
Katson kauas, nyyhkin
Tähdet tuikkii kallioiden yllä
lepää pimeys kallioilla

Lanka loppui lankakerästä
takaisinkaan en pääse, en jaksa
kallio ei liiku, vaik’ rakastan
Minne minä tästä menen? jään tähän
Ehkä sä joskus kuulet

Ja niin loin kirjan
täynnä runoja, minne
kaiken piilotan
Vielä
minä maailmalle näytän
kirjotan

On mulla ilojakin ollut
vaikka nyt
itkenkin
kaikuina käy, mun soinnut, pimeyden seastakin
kallio
sallii mun äänen laskeutua

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Töihin lähtömatka

Joululahja

Pohdintaa 2