-

 Kuolenpahan 

Yrittäneenä


Runoilijana

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pohdintaa

-
  Millä minä saan tämän pakkomielteen pois Millä mä elämän, normalisoin Pitäis jatkaa elämää, olla ja nauttia vaan Mä makaan ja mietin, mitä mä teen tääl Evoluution huipentuma, pohdin elämää Kuka meidät loi tänne, oliko pakko tehdä tää Luovun leluista ja menetän kaiken kiinnostukseni En haluu tehdä mitään, oon syvis vesis enkä pääse ylös täält Miksi meidät luotiin, ei miksikään Tää on ainoa mahdollisuus elämään Mitä  Mä tällä ajalla saan aikaan Ehkä ainoan eksistentiaalin runon Ole hyvä Ehkä tää tuo iloa Sun elämään Onkohan meillä oikeasti Jumalaa En mä sitä oikeasti tiedä Itsekään Yritän kovasti jutella hälle Ei se vastaa Onko oikeesti totta että me ollaan yksin jouduttu tän taivaan alle
Lue lisää

Pohdintaa 2

-
  Sä et oo koskaan ollu läsnä, miksi olisit nytkään  Mä en tiedä mitä mä teen tääl, Oon lamaantunu enkä tee mitään Monta kertaa oon sulle viime aikoina puhunu Sä et taida välittää mistään Yritin sua koskettaa, kai ihan turhaan Eihän sua oo, eiköstä vaan? Yksin asunnossani puhelen, luulen puhuvani sulle Must on tullu riippuvainen, enkä pärjää muute Haluisin olla normaali, niin ku muut Nauttia elämästä, eihän tästä muuten mitään tuu Haluan olla iloinen että olen hengissä, ja elossa Tulessa makaaminen ei mitään helpota Anna minä yritän uudelleen, löytää sen halun elää Mä en jaksa enää valittaa enkä mee pakoon enää Pusken nää päivät heittämällä  Mitään ei tarvii tehdä, kaikki helpottuu hengittämällä Ai että, kuinka ihanaa, tunnen hyvää oloa jossain  Millä mä tän tunteen pysäytän ja loppuelämäni elän
Lue lisää